Lääketieteellinen ammatillinen jatkokoulutus

Koejakso

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyyn sisältyy koejakso.

 

Koejakson suorittaminen on osa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyä. Koejakson hyväksytty suoritus on edellytys lopullisen opinto-oikeuden saamiselle. Koejakson aikana seurataan erikoistuvan osaamisen kehitystä ja motivoituneisuutta arviointilomakkeen avulla. Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti.

Koejakson tavoitteena on arvioida erikoistuvan soveltuvuus erikoisalalle.

 

Koejakson myötä erikoistuvalle on:

  • muodostunut kattava kuva erikoisalan sisällöstä, työtehtävistä, tavallisimmista toimenpiteistä ja vaatimuksista;
  • muodostunut käsitys omasta valmiudesta toimia alalla;
  • varmistunut kiinnostus ja motivaatio kouluttautua alalle.

Koejaksolla kouluttajat arvioivat erikoistuvan: 

  • kiinnostusta hakea tietoa ja kehittää osaamistaan;
  • valmiuksia työskennellä erikoisalalle tyypillisissä tiimeissä ja työyhteisössä;
  • valmiuksia erikoisalalle tyypillisissä työtehtävissä ja toimenpiteissä;
  • suullisia ja kirjallisia vuorovaikutustaitoja niin potilaiden, omaisten kuin kollegojen sekä moniammatillisen tiimin kanssa kommunikoitaessa;
  • mahdollisia erityisosaamista ja paineensietokykyä suhteessa erikoisalan vaatimuksiin.

Koejakso antaa erikoistuvalle mahdollisuuden tutustua alaan monipuolisesti ja kehittää erikoistumiskoulutuksen seuraavissa vaiheissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Huolellisesti suunniteltu koejakso luo pohjan erikoistumiskoulutuksen seuraavalle vaiheelle.

Koejakson hyväksytty suoritus on edellytys lopullisen opinto-oikeuden saamiselle, ja se luetaan osaksi varsinaista erikoistumiskoulutusta. Koejakson aikana seurataan erikoistujan osaamisen kehitystä ja motivoituneisuutta arviointilomakkeen avulla. Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti.

 

Määräaikainen opinto-oikeus on voimassa 2 vuotta. Koejakson pituus on 6 kuukautta. Koejakso voidaan aloittaa yliopiston rekisteriin merkitystä opinto-oikeuden alkamisajankohdasta lähtien. Tavoitteena on aloittaa koejakso mahdollisimman pian määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä, ja viimeistään 18 kk kuluttua.  Koejakso tulee suorittaa kahden vuoden kuluessa määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä.

 

Erikoistuva vastaa itse koejakson suorittamispaikan hankkimisesta. Koejakson voi suorittaa oman yliopiston hyväksymässä koulutuspaikassa. Myös koejakson jälkeen tehtävä erikoistumiskoulutus on suoritettava tiedekunnan hyväksymissä, laatukriteerit täyttävissä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Myös muiden yliopistojen koulutuspaikoissa suoritettu koejakso voidaan hyväksyä. 

Yliopistojen hyväksymät koulutuspaikat


KOULUTUSSOPIMUS

Koulutuspaikan kanssa tehdään henkilökohtainen koulutussopimus koejakson suorittamisesta viimeistään siinä vaiheessa, kun erikoistuja aloittaa koulutuspaikassa. Sen allekirjoittavat erikoistuva, koulutuspaikan erikoislääkärikouluttaja ja erikoisalan vastuuprofessori. Erikoistuva toimittaa koejakson koulutussopimuslomakkeen tiedekunnan opintohallintoon, jonka osoite on lomakkeessa.

Koejakson lomakkeet


KOEJAKSON SUORITTAMINEN

Koejakso suoritetaan ensisijaisesti yhtäjaksoisesti yhdessä paikassa. Työn tulee olla monipuolista kliinistä työtä. Sen vuoksi erikoistuja saa jakson aikana henkilökohtaista ja ryhmämuotoista ohjausta hänen erikoistumisvaiheensa suositusten mukaisesti.

 

Koejakso suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä. Mikäli koulutusjaksolle asetetut tavoitteet saavutetaan, se on mahdollista suorittaa myös osa-aikaisena. Osa-aikainen työskentely on kuitenkin oltava vähintään 50 % kokopäiväisestä.

Koejaksosta vastaavat henkilöt:

Koejakson suorittamisesta vastaavat erikoisalan vastuuhenkilö sekä lähikouluttaja ja lähiesihenkilö koejakson suorituspaikasta.


OHJAUS KOEJAKSON AIKANA

Hyväksytty koejakso tullaan sisällyttämään erikoislääkärikoulutuksen osaksi. Koejakson aikana nimetty lähikouluttaja ja lähiesihenkilö tai muu erikoisalan asiantuntija koejakson suorituspaikasta käyvät erikoistuvan kanssa kolme erillistä kehittymistä tukevaa keskustelua: aloituskeskustelu, välikeskustelu sekä loppukeskustelu.


Aloituskeskustelussa
lähikouluttaja ja erikoistuva laativat henkilökohtaisen tavoitteellisen suunnitelman ja sopivat koejakson tavoitteet. Erikoistuvan kanssa keskustellaan hyväksytyn koejakson osaamistavoitteista.


Välikeskustelussa
lähikouluttaja ja erikoistuva arvioivat onko erikoistuva saavuttanut henkilökohtaiset osaamistavoitteet. Lähikouluttaja antaa vahvistavaa ja tarvittaessa korjaavaa palautetta. Lähikouluttaja ja erikoistuva pohtivat yhdessä tavoitteet koejakson loppuosalle ja millä osaamisalueilla erikoistuva voisi vielä kehittyä. Mikäli jonkin osa-alueen osaamisessa tarvitaan kehittymistä, suunnitellaan jatkotoimenpiteet.


Loppukeskustelussa
lähikouluttaja, lähiesihenkilö (tai muu erikoisalan asiantuntija koejakson suorituspaikasta) sekä erikoistuva arvioivat kehittymisen seurantaan liittyvien dokumenttien pohjalta, miten erikoistuva on saavuttanut jaksolle asetetut osaamistavoitteet, sekä miten hänen erityisosaamisensa ja erikoisalalla tarvittavat valmiutensa ovat kehittyneet koejakson aikana. Mikäli koejaksoa ei ole suoritettu hyväksytysti huolehditaan erikoistuvan ohjaamisesta erikoisalalla sovituin käytäntein tarkoituksenmukaisiin jatkotoimiin.

Koejakson aikana sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä työstä vapautuksesta (ks. erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen pysyväismääräykset) voidaan koejakso keskeyttää tai siirtää. Koejakso tulee kuitenkin suorittaa kahden vuoden kuluessa määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä.

 

Jos aktiivivapaiden tai muiden yllämainittujen vapaiden määrä on poikkeuksellisen suuri, on erikoisalan vastuuhenkilön varmistuttava siitä, että koejakson edellyttämä arvio soveltuvuudesta voidaan tehdä.

 

KOEJAKSON SUORITUSPAIKAN VAIHTAMINEN

Koejakson suorituspaikan vaihtaminen kesken koejakson on mahdollista ainoastaan poikkeustapauksissa ja vastuuhenkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön päätöksestä.  Tieto keskeytyneestä jaksosta toimitetaan tiedekunnan opintohallintoon ja erikoisalan vastuuhenkilölle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle.

Keskeytynyt koejakso arvioidaan jakson normaalin arviointikäytännön mukaisesti (ks. koejakson arviointi). Vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö päättää tapauskohtaisesti, miten koejakso jatkuu seuraavassa koejakson suorituspaikassa. Vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö arvioi, voidaanko keskeytyneellä koejaksolla suoritettua palvelua hyödyntää osaksi tai kokonaisuudessaan seuraavassa koejakson suorituspaikassa, vai alkaako koko 6 kk koejakso alusta.

Siirtohakijoita ovat erikoisalan tai yliopiston vaihtajat, jotka ovat suorittaneet koejakson toiselle erikoisalalle tai samalle erikoisalalle toiseen yliopistoon. Suoritetun koejakson lisäksi siirtohakijalla saattaa olla myös erikoisalalla suoritettua työkokemusta.

Erikoisalan vaihtajat: Toiselle erikoisalalle tehtyä koejaksoa ei voida hyväksyä. Erikoisalan vaihtajat suorittavat uuden koejakson. 

Yliopiston vaihtajat: Koska koejakson tavoitteet ja arviointi ovat valtakunnallisesti yhteneväiset, hyväksytään toisessa yliopistossa samalla erikoisalalla suoritettu koejakso (esim. Tampereen lastentaudeilta Helsinkiin lastentaudeille). Vastuuhenkilö arvioi ja päättää toisessa yliopistossa mahdollisesti suoritetun palvelun hyväksi lukemisesta ja sen vaikutuksesta koeajan suorittamisen tarpeeseen tai kestoon.

 

Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti.

 

Koejakson arviointiin osallistuu aina kolme henkilöä: erikoistuva, lähikouluttaja ja lähiesihenkilö tai muu erikoisalan asiantuntija koejakson suorituspaikasta. Arviointiin osallistuvat täyttävät ensin itsenäisesti arviointilomakkeen ja täyttävät niiden pohjalta yhteisen arviointilomakkeen, jonka arvioinnin osapuolet allekirjoittavat ja toimittavat vastuuhenkilön arvioitavaksi.

Koejakson lomakkeet


Arvioijien on sitouduttava ehdottomaan puolueettomuuteen arviointitilanteessa ja lähtökohtaisesti jokainen on itse vastuussa esteellisyytensä ilmaisemisesta. Arvioijien on jäävättävä itsensä seuraavien esteellisyysperusteiden nojalla:

  • Arvioijalla ja erikoistuvalla on hoitosuhde, liikekumppanuussuhde tai yhteinen taloudellinen intressi;
  • Arvioijalla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista yhteistyötä erikoistuvan kanssa; tai arvioijalla on läheistä tutkimusyhteistyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta. HUOM! pelkästään ohjaajuuden perusteella ei asiaa voida ratkaista yleisellä tasolla. Tiivis ohjaussuhde ja läheinen työskentely yhteistyössä voivat aiheuttaa esteellisyyden tapauskohtaisesti, vaikka onkin niin, ettei työskentely samassa yhteisössä välttämättä aiheuta esteellisyyttä;
  • Arvioija on erikoistuvan lähisukulainen. Lähisukulaisia ovat: 1) avio- tai avopuoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen henkilö (esimerkiksi kihlattu tai läheinen ystävä) sekä näiden avio- ja avopuolisot 2) vanhemman sisarus tai tämän avio- tai avopuoliso, sisaruksen lapsi, henkilön ex-puoliso (avio- tai avoliitosta) 3) avio- tai avopuolison tai tämän avio- tai avopuolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai puolison sisaruksen lapsi 4) yllä mainittuihin verrattava puolisukulainen.

 

Keskustelut erikoistuvan kanssa

Koejakson aikana nimetty lähikouluttaja ja lähiesihenkilö tai muu erikoisalan asiantuntija koejakson suorituspaikasta käyvät erikoistuvan kanssa kolme erillistä kehittymistä tukevaa keskustelua: aloituskeskustelu, välikeskustelu sekä loppukeskustelu.

 

Aloituskeskustelussa lähikouluttaja ja erikoistuva laativat henkilökohtaisen tavoitteellisen suunnitelman ja sopivat koejakson tavoitteet. Erikoistuvan kanssa keskustellaan hyväksytyn koejakson osaamistavoitteista.

Välikeskustelussa lähikouluttaja ja erikoistuva arvioivat onko erikoistuva saavuttanut henkilökohtaiset osaamistavoitteet. Lähikouluttaja antaa vahvistavaa ja tarvittaessa korjaavaa palautetta. Lähikouluttaja ja erikoistuva pohtivat yhdessä tavoitteet koejakson loppuosalle ja millä osaamisalueilla erikoistuva voisi vielä kehittyä. Mikäli jonkin osa-alueen osaamisessa tarvitaan kehittymistä, suunnitellaan jatkotoimenpiteet.

Loppukeskustelussa lähikouluttaja, lähiesihenkilö (tai muu erikoisalan asiantuntija koejakson suorituspaikasta) sekä erikoistuva arvioivat kehittymisen seurantaan liittyvien dokumenttien pohjalta, miten erikoistuva on saavuttanut jaksolle asetetut osaamistavoitteet, sekä miten hänen erityisosaamisensa ja erikoisalalla tarvittavat valmiutensa ovat kehittyneet koejakson aikana. Mikäli koejaksoa ei ole suoritettu hyväksytysti huolehditaan erikoistuvan ohjaamisesta erikoisalalla sovituin käytäntein tarkoituksenmukaisiin jatkotoimiin.

 

Arviointilomake toimitetaan ensin vastuuhenkilölle, joka tekee lopullisen päätöksen siitä, onko koejakson suoritus hyväksyttävä. Vastuuhenkilön allekirjoittama arviointilomake toimitetaan tiedekunnan opintohallintoon.

Ongelmatilanteet

Koulutuspaikan lähikouluttajat ja/tai lähiesihenkilö dokumentoivat koejakson aikana esiintyvistä ongelmatilanteista arviointilomakkeeseen.

Salassapitovelvollisuus

Koulutussopimus ja arviointilomake sisältävät erikoistuvia koskevaa luottamuksellista tietoa. Tietojen käsittelijöillä on salassapitovelvollisuus. Asiakirjoja säilytetään asiattoman käsittelyn ulottumattomissa.

Koejakson hyväksyminen

Hyväksytysti suoritetun koejakson jälkeen erikoistuvalle myönnetään lopullinen, yhteensä 10-vuotinen opinto-oikeus erikoislääkärikoulutuksen erikoisalalle tai yhteensä 6-vuotinen opinto-oikeus erikoishammaslääkärikoulutuksen erikoisalalle, alkaen määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämispäivästä lukukauden loppuun. Hyväksytty koejakso sisällytetään osaksi erikoisalan varsinaista koulutusta.

 

Hylätty koejakso ei oikeuta lopullisen opinto-oikeuden saamiseen. Hylätty koejakso ei oikeuta erikoistuvaa hakeutumaan toiseen koulutuspaikkaan, vaikka määräaikaista opinto-oikeutta olisi jäljellä.

 

Koejakson arvioinnin toimittaminen tiedekuntaan lopullisen opinto-oikeuden saamiseksi

 

Erikoistuva toimittaa koejakson arviointilomakkeet toimitetaan tiedekunnan opintohallintoon.

Hyväksytysti suoritetun koejakson jälkeen asianosaiselle myönnetään opinto-oikeus erikoisalalle. 

Erikoistuva ilmoittaa erikoisalansa vastuuhenkilölle koejakson hyväksymisestä. 

Mikäli koejakson suorittaminen kahden 2 vuoden kuluessa opinto-oikeuden myöntämisestä on pätevästä syystä mahdotonta, voidaan koejakson suorittamiseen hakea lisäaikaa. Lisäaikaa myönnetään perustelluista syistä määräajaksi, ja enintään kahdeksi kokonaiseksi lukukaudeksi. Lisäaikaa myönnetään pääsääntöisesti vain kerran.

 

Lisäaikahakemus tehdään koejakson käynnissä ollessa tai määräaikaisen opinto-oikeuden voimassaolon viimeisen neljänneksen aikana.

Tarkistathan hakemuksen viimeisen jättöpäivän omasta yliopistostasi. 

 

Hakemukseen liitetään erikoisalan vastuuhenkilön vapaamuotoinen puolto sekä suunnitelma koejakson suorittamisesta lisäajalla.

 

Lisäajan hakulomake löytyy koejakson lomakesivulta

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen koejaksoa koskevat ohjeet

Koejakson tavoitteena on arvioida erikoistujan soveltuvuutta erikoisalalle.

Koejakson myötä erikoistujalle on:

  • muodostunut kattava kuva erikoisalan monipuolisesta sisällöstä, työtehtävistä, tavallisimmista toimenpiteistä ja vaatimuksista
  • muodostunut käsitys omasta valmiudesta toimia alalla
  • varmistunut oma kiinnostus ja motivaatio kouluttautua alalle.

Koejakson aikana arvioidaan erikoistujan osaamisen seuraavia alueita:

  • kliiniset perustiedot ja -taidot
  • perusterveydenhuoltoon sopivien diagnostisten menetelmien ja strategioiden käyttö (osaa hallita työhön liittyvää epävarmuutta ja tehdä tarkoituksenmukaisia päätöksiä keskeneräisissäkin asioissa)
  • yhteistyötaidot
  • ammatilliset vuorovaikutustaidot
  • kehittymispotentiaali.

Hyväksytty koejakso tullaan sisällyttämään erikoislääkärikoulutuksen osaksi. Sen vuoksi erikoistuja saa jakson aikana henkilökohtaista ja ryhmämuotoista ohjausta hänen erikoistumisvaiheensa suositusten mukaisesti.

 

Koejakson aikana kouluttaja havainnoi kahdesti hakijan tavanomaista vastaanottoa ja käy sen jälkeen palautekeskustelun osaamisen karttumisen tukemiseksi. Ensimmäinen havainnointi tehdään noin kuukauden kuluttua koejakson alusta (1 kk ± 2 vk) ja toinen noin viiden kuukauden kuluttua aloituksesta (5 kk ± 2 vk). Ensisijainen vastuu vastaanoton havainnointien sopimisesta on erikoistujalla.

 

Havainnoija seuraa ennakkoon sovittua koko vastaanottoa soveltaen tähän tarkoitukseen laadittua työvälinettä. Palautekeskustelu käydään heti vastaanoton jälkeen ja siihen varataan vähintään 15 min. Palautekeskustelussa erikoistuja esittää aina ensin oman näkemyksensä käsiteltävästä asiasta ennen havaintojen kertomista. Konkreettisesta kehittymissuunnitelmasta sovitaan yhdessä.

 

Lähiesihenkilö laatii yhdessä kouluttajan kanssa koejaksoa koskevan lausunnon ja kokoaa tarvittaessa tätä varten tietoa myös muulta toimipaikan henkilöstöltä. Lausunnosta ja vastaanottojen havainnointilomakkeista otetaan kopiot lähiesihenkilölle, kouluttajalle ja erikoistujalle.

 

Koejakson lomakkeet


Havainnoija seuraa ennakkoon sovittua koko vastaanottoa soveltaen tähän tarkoitukseen laadittua työvälinettä. Palautekeskustelu käydään heti vastaanoton jälkeen ja siihen varataan vähintään 15 min. Palautekeskustelussa erikoistuja esittää aina ensin oman näkemyksensä käsiteltävästä asiasta ennen havaintojen kertomista. Konkreettisesta kehittymissuunnitelmasta sovitaan yhdessä.

 

Lähiesihenkilö laatii jakson lopuksi sitä koskevan lausunnon ja kokoaa tarvittaessa tätä varten tietoa myös muulta toimipaikan henkilöstöltä. Lausunnosta ja vastaanottojen havainnointilomakkeista otetaan kopiot lähiesihenkilölle, lähikouluttajalle ja erikoistuvalle.

 

Lausunnon tarkoitus on saada käsitys erikoistuvan valmiuksista toimia yleislääketieteen erikoistuvana perusterveydenhuollossa. Lausunto perustuu pääosin esihenkilön itse havainnoimaan erikoistuvan toimintaan. Koulutuspaikan lähiesihenkilö tai lähikouluttajat dokumentoivat koejakson aikana mahdollisesti esiintyvistä ongelmatilanteista lähiesihenkilön lausunnossa.

 

Suosittelemme, että esihenkilö, lähikouluttaja ja erikoistuva keskustelevat lausunnon päätelmistä yhdessä.

Vastuuhenkilö tekee päätöksen koejakson hyväksymisestä.

 

KOEJAKSON ARVIOINNIN TOIMITTAMINEN TIEDEKUNTAAN LOPULLISEN OPINTO-OIKEUDEN SAAMISEKSI

Erikoistuva postittaa allekirjoitetun lausunnon ja erikoislääkärikouluttaja tekemät vastaanoton havainnointilomakkeet oman yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opintohallintoon.

Hyväksytysti suoritetun koejakson jälkeen erikoistuvalle myönnetään varsinainen opinto-oikeus erikoisalalle.

 

Mikäli koejaksoa ei voida hyväksyä, vastuuhenkilö sopii erikoistuvan kanssa tapaamisen, jossa keskustellaan päätöksen perusteluista.

 

SALASSAPITOVELVOLLISUUS

Koulutussopimus ja koejakson arviointilomake sisältävät erikoistuvaa koskevia luottamuksellisia tietoja. Tietojen käsittelijöillä on salassapitovelvollisuus. Asiakirjoja säilytetään asiattomilta suojattuna.

 

Viimeksi päivitetty 09.06.2021