Erikoistuvan tulee noudattaa sen vuoden opinto-oppaan erikoisalakohtaisen opetussuunnitelman koulutusvaatimuksia, jolloin opinto-oikeus on myönnetty. Yleisiä koulutusvaatimuksia noudatetaan uusimman opinto-oppaan mukaisesti. Luethan yleiset koulutusvaatimukset uusimmasta opinto-oppaasta.
Erittele todistushakemuksessasi selkeästi kaikki ne työsuhteet ja koulutukset, jotka esität otettavaksi huomioon koulutuksessasi. Jokainen erikoistuva laskee itse käytännön koulutuksen keston ja mahdolliset keskeytykset todistusta koskevaan hakemukseensa.
Käytännön koulutuksen kertymisen laskemiseen voit hyödyntää laskuria (Excel). Huomaathan, että todistushakemukseen voi liittää vain sellaisia todistuksia, joissa näkyvät poissaolot ja keskeytykset tai maininta siitä, ettei niitä ole.
Kaikista esitetyistä suoritteista pitää olla hakemuksen liitteenä työ- ja koulutustodistukset. Työtodistuksissa tulee aina olla kohta "poissaolot ja keskeytykset". Jos poissaoloja tai keskeytyksiä ei ole, todistuksessa tulee olla siitä maininta. Käytännön koulutusta huomioidaan koulutukseen vain siihen päivämäärään asti, mihin työtodistus on päivätty. Hakemuksen liitteinä toimitettuja todistuksia ei palauteta. Ethän siis liitä hakemukseen alkuperäisiä työ- ja koulutustodistuksia, jos tarvitset niitä vielä jatkossa.
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen lomakkeet
Suoritettuaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen vaadittavan käytännön koulutuksen ja kurssimuotoisen koulutuksen koulutettava hakee todistusta. Liitteeksi tulee esittää jäljennökset työtodistuksista ja kouluttajan antama selvitys terveyskeskuskoulutusjakson monipuolisuudesta (koulutustodistus). Lisäksi tulee esittää todistus tehdystä oppimisympäristön arvioinnista. Työtodistuksissa tulee näkyä työjakso, viikkotuntimäärä ja mahdolliset poissaolot sekä keskeytykset tai ettei niitä ole.
Tiedekunta antaa todistuksen yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittamisesta riippumatta siitä, missä käytännön koulutus on maantieteellisesti suoritettu. Todistushakemukset toimitetaan opintohallintoon.
Tiedekunta myöntää todistuksen koulutuksesta ja ilmoittaa koulutuksen suorittamisesta sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran, avautuu uuteen välilehteen) rekisteriin. Valvira antaa tarvittaessa erillisen todistuksen yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittamisesta.
Lääketieteellinen tiedekunta myöntää lisäkoulutusohjelman suorittamisesta todistuksen. Allekirjoitettu todistushakemus liitteineen toimitetaan opintohallintoon.
Erikoislääkärikoulutuksen lisäkoulutusohjelmien lomakkeet
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) rekisteröi vain erikoislääkärikoulutuksen perusteella erikoislääkärin oikeudet, ei lisäkoulutusohjelman suorittamista. Erikoislääkärin ammatinharjoittamisoikeudet saa vain erikoislääkärikoulutuksen suorittamisesta.
Koulutuskertymän laskeminen
Erikoislääkärikoulutus suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä. Mikäli koulutusjaksolle asetetut tavoitteet saavutetaan, se on mahdollista suorittaa myös osittain osa-aikaisessa työsuhteessa, mutta alle 50 % osa-aikaisuus ei kerrytä koulutukseen hyväksyttävää työkokemusta. Kertymä lasketaan suhteessa tehtyyn työaikaan ja maksimikertymä voi olla 100 %.
Useampaa alle 50 %:n työajalla samalla ajanjaksolla tehtyä työjaksoa ei voi yhdistää siten, että ne muodostaisivat yhteensä 100 % työsuhteen. Jos esimerkiksi yksi työjakso on samalla ajanjaksolla 60 % kokopäiväisestä työajasta ja toinen 40 % työajasta, ainoastaan ensimmäinen (eli 50 % työajan ylittävä) työkokemus hyväksytään. Mikäli työjaksot ovat molemmat 50 % ja 50 %, voidaan molemmat jaksot hyväksyä.
Mikäli yli puolet koulutuksesta suoritetaan osa-aikaisena, tulee siitä sopia etukäteen
koulutusohjelman vastuuhenkilön kanssa.
Lyhin koulutukseksi hyväksyttävä työjakso on kuukausi kokopäiväistä työtä (kalenterikuukausi tai 30 pvää).
Työjaksoja voidaan laskea hyväksi koulutukseen vain siihen päivämäärään asti, mihin työtodistus on päivätty. Jos työsuhde on ollut esimerkiksi ajalla 1.1.2020 – 31.3.2020, mutta todistus on päivätty 15.2.2020, lasketaan työkokemusta vain ajalta 1.1.2020 – 15.2.2020 (yhteensä 1 kk 15 pv).
Keskeytyksien ja poissaolojen vaikutus kertymään
Keskeytys- ja poissaolopäiviksi ei lasketa seuraavia:
- vuosilomapäivät
- lomarahavapaat
- säästövapaat (palkalliset)
- aktiivivapaat, saldovapaat
- päivystysvapaat, säteilyvapaat, tartuntatautilakiin liittyvä pakollinen karanteenivapaa
- täydennyskoulutus (koulutuksen edellyttämä)
- ulkomainen koulutus (koulutuksen edellyttämä)
Jos aktiivivapaiden tai muiden yllä mainittujen vapaiden määrä on poikkeuksellisen suuri, on erikoisalan vastuuhenkilön varmistuttava siitä, että koulutuksen osaamistavoitteet saavutetaan. Tarvittaessa erikoisalan vastuuhenkilö voi määrätä lisää käytännön koulutusta, mikäli todetaan että erikoistuva ei ole saavuttanut jaksolle asetettuja osaamistavoitteita.
Kun seuraavien päivien yhteenlaskettu määrä ylittää 30 pv kalenterivuodessa, vähennetään
ylimenevä aika suoraan koulutusjaksosta. Alla luetelluista syistä enintään 30 pv poissaolon
hyväksyntä kalenterivuoden aikana edellyttää työsuhteen voimassaoloa.
- sairausloma (palkallinen)
- tilapäinen hoitovapaa (palkallinen/palkaton)
- pakottavat perhesyyt
- äitiysloma, isyysloma, vanhempainvapaa (palkallinen/palkaton)
- opintovapaalain mukainen opintovapaa
- opiskelu (palkaton)
- lukuloma kuulustelua varten
- puolustusvoimien kertausharjoitukset
- lomautukset, säästösyyt, talkoovapaat
Yhteen lapseen/raskauteen liittyvästä äitiys-, isyys- tai vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen kuitenkin vain kuukausi, vaikka loma/vapaat jakautuisivat eri vuosille.
Seuraavat päivät vähennetään suoraan koulutusjaksosta:
- yksityisasia (palkaton)
- virkavapaus/työloma (palkallinen/palkaton)
- sairausloma (palkaton)
- hoitovapaa (palkaton)
- vuorotteluvapaa (palkaton)
- sopeuttamisvapaa
- (määrittelemätön) poissaolo
Käytännön koulutuksen kertymisen laskemiseen voit hyödyntää laskuria (Excel).