Lääketieteellinen ammatillinen jatkokoulutus

Usein kysytyt kysymykset

Valintamenettely ja opinto-oikeus

Yliopistojen tavoite on ollut luoda kaikille aloille yhteiset, läpinäkyvät ja oikeudenmukaiset valintakriteerit, joiden perusteella haetaan yliopiston opinto-oikeutta.

Valintamenettely on osa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistusta, jonka tärkein tavoite on parantaa koulutuksen laatua. Toinen valintamenettelyn tärkeä tavoite on ohjata koulutusmääriä siten, että kaikille erikoisaloille turvataan riittävä määrä erikoislääkäreitä/erikoishammaslääkäreitä koko Suomessa.

Ne erikoistuvat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden vanhan ilmoittautumiskäytännön kautta, voivat jatkaa erikoistumistaan entiseen tapaan aiemman asetustekstin mukaan. Vanha asetus on voimassa vuoteen 2029 saakka. Erikoistuva lääkäri voi myös halutessaan siirtyä uuden asetuksen mukaiseen koulutukseen erikoisalallaan.

Mikäli erikoistuva haluaa vaihtaa erikoisalaa tai yliopistoa, hänen tulee hakea opinto-oikeutta uuden valintamenettelyn kautta.  Vain yksi opinto-oikeus voi olla kerrallaan voimassa. Mikäli hakija tulee hyväksytyksi opiskelijavalinnassa uudelle erikoisalalle (myös koejakso suoritettu hyväksytysti), tulee hänen luopua aiemmasta erikoistumiskoulutuksen opinto-oikeudestaan.

Erikoisalaa voi vaihtaa hakemalla uudelle erikoisalalle valintamenettelyn kautta. Vain yksi opinto-oikeus voi olla kerrallaan voimassa. Mikäli hakija tulee hyväksytyksi opiskelijavalinnassa uudelle erikoisalalle, tulee hänen luopua vanhasta opinto-oikeudesta ennen 10-vuotisen opinto-oikeuden myöntämistä.

Koulutusohjelman vaihtaminen tapahtuu siten, että erikoistuva hakee uutta opinto-oikeutta ja luopuu aikaisemmasta. Vaihtaessaan erikoistuvan lääkärin tai hammaslääkärin on haettava opinto-oikeutta uudesta yliopistosta valintamenettelyn kautta. Vanhasta opinto-oikeudesta tulee luopua ennen uuden 10-vuotisen opinto-oikeuden myöntämistä.

Kaikilla erikoisaloilla kaikissa yliopistoissa on samat valintaperusteet (alkupisteet, haastattelu, koejakso). Valintaperusteet löydät täältä.

Yliopistot haluavat, että sekä tieteellisesti ansioituneella että työkokemusta kerryttäneellä lääkärillä ja hammaslääkärillä on mahdollisuus päästä erikoistumaan. Tieteelliset ansiot ovat kansainvälisesti kaikkialla meriitti. Myös jatkossa tietyt erikoisalat ovat haluttuja, ja niihin tulee olemaan kilpailua. Suurimpaan osaan aloista ja paikoista ei kuitenkaan tarvita korkeita alkupisteitä vaan jompi kumpi polku, tutkimus tai työkokemus, riittää. Työkokemuksen pisteytystä on pyritty mitoittamaan niin, että se kannustaa hankkimaan laajaa kokemusta ja kokeilemaan myös eri aloja.

Kyllä, kirurgian yhteiseen koulutusrunkoon kuuluvat työjaksot voidaan laskea erikoisalakohtaisiin alkupisteisiin (tai vaihtoehtoisesti muun erikoisalan palveluksi).

Pääosalle erikoisaloista tarvittavat alkupisteet (työkokemus ja tieteellinen kokemus) ovat sellaiset, että pelkillä työkokemuspisteilläkin pärjää haussa hyvin. Yksittäiselle erikoisalalle tietyssä yliopistossa tietyllä hakukierroksella tarvittavia pisteitä ei luonnollisesti voida ennustaa, mutta ensimmäiset hakukierrokset näyttävät varmasti suuntaviivoja. Ei siis kannata hätäillä aloittamaan väitöskirjatyötä vain valintamenettelyn takia. Erikoisalan vastuuhenkilöltä saa varmastikin hyviä neuvoja, miten voi parhaiten edistää tulevia erikoistumissuunnitelmia jo LL-koulutuksen aikana.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus on ammatillista jatkokoulutusta, jota säätelee asetus. Näin ollen valinnan kriteerinä ei voida käyttää työskentelyä opiskelijana, ohjauksen ja valvonnan alaisena. Suomalainen käytäntö, jossa lääketieteen opiskelija voi toimia lääkärin sijaisena on kansainvälisesti poikkeuksellinen ja hieno mahdollisuus saada arvokasta käytännön oppia. Samalla saa hyvin mahdollisuuksia tutustua itseä kiinnostaviin erikoisaloihin. Opiskeluaikaista työskentelyä ei ole haluttu ottaa mukaan valintapisteisiin myöskään sen takia, että eri yliopistoissa opiskelevilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet tehdä lääkärin töitä opiskelujen aikana, eikä hakijoita haluta saattaa epätasa-arvoiseen asemaan. Opiskelijana saadusta työkokemuksesta kannattaa kirjoittaa motivaatiokirjeeseen.

Valintamenettely ei poista työnantajien tarvetta kesäloma-, äitiysloma- ym. sijaisuuksiin. Näitähän vastavalmistuneet ovat tähänkin saakka tehneet ja näistä he jatkossakin saavat työkokemusta, jota sitten voivat hyödyntää haussa.

 

Valintamenettely koskee vain opinto-oikeutta yliopistossa, ei valintaa työtehtävään, virkaan tai viransijaiseksi. Siksi työnantaja voi edelleenkin ottaa töihin viransijaiseksi sellaisen henkilön, jolla ei ole erikoisalan opinto-oikeutta yliopistossa.

Jos olet jo varma erikoisalavalinnastasi, voit hakea koulutusohjelmaan heti syksyn hakukierroksella. Jos et saa opinto-oikeutta, voit kerryttää työkokemuspisteitä ja hakea seuraavalla kierroksella uudelleen. Sovittuun työsuhteeseesi uudistus ei vaikuta, mutta kannattaa varmistaa tulevalta esimieheltäsi, että hän on tietoinen erikoislääkäri-/erikoishammaslääkärikoulutuksen valintamenettelyn muutoksesta.

Kyllä, erikoistumaan kannattaa hakea vasta sitten, kun erikoisala on hahmottunut. Työnantajasi saattaa pyytää sinua ilmoittautumaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) saadakseen sinusta korvauksen koulutettavasta lääkäristä (evo-korvaus).

Kaikkien erikoisalojen koulutusta kehitetään osaamisperustaiseksi vähitellen. Suurin osa nyt erikoistumassa olevista suorittaa koulutuksen opinto-oppaan 2017-2020 mukaisesti eli suorittavat kirurgian erikoisalan runkokoulutuksen ja eriytyvän koulutuksen. Uudet, valtakunnalliset opinto-oppaat astuivat voimaan 1.8.2020 ja niiden määräykset koskevat 1.2.2020 jälkeen opinto-oikeuden saaneita.

Yliopistot päättävät kullekin erikoisalalle kullekin kierrokselle hakuun laitettavien opinto-oikeuspaikkojen määrän. Tätä työtä helpottamaan on laadittu arvioita erikoislääkärien koulutustarpeesta. STM:n alainen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koordinaatiojaosto vastaa erikoislääkärikoulutuksen ohjauksesta.

Koulutettavaa kannattaa kannustaa ilmoittautumaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK), jolloin työnantaja saa koulutettavasta korvauksen. YEK ei ole erikoistumisohjelma vaan sen tavoitteena on perehdyttää lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa. Koulutuksen pituus on kaksi vuotta (ulkomailla peruskoulutuksen tehneellä kolme vuotta), josta vähintään 9kk on terveyskeskuspalvelua.

Koulutusmääriä säätelemällä pyritään siihen, ettei kukaan joutuisi jonottelemaan vuosia. Lisäksi opiskelijoille sekä valmistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille on tarjolla opinto/ura-ohjausta. Ennen opinto-oikeuden myöntämistä suoritetut työjaksot voidaan laskea erikoistumiseen ns. AHOT-menettelyn mukaisesti kuten ennenkin eli työkokemus ei mene hukkaan eivätkä valmistumisajat pitene.

Kyllä, he hakevat saman valintamenettelyn kautta, mutta heillä on luonnollisesti jo kasassa runsaasti työkokemuspisteitä.

Valintamenettelyssä haetaan opinto-oikeutta, ei erikoistumisvirkaa. Paikkoja auki laitettaessa katsotaan koko alueen koulutustarvetta, ei vain yliopistosairaalan tarvetta. Valittu henkilö aloittaa erikoistumisensa yksilöllisen koulutussuunnitelman mukaan, ja suorittaa ensin usein terveyskeskustyötä tai runkokoulutusta.

Ei tarvitse. Ennen 1.1.2019 myönnetyt opinto-oikeudet ovat yhä voimassa ja erikoistumistaan voi jatkaa entiseen tapaan. Mikäli kuitenkin aiot a) vaihtaa erikoisalaa ja/tai b) vaihtaa yliopistoa, tulee sinun osallistua uudelleen valintamenettelyyn.

Kyllä voi. Lääkärillä tai hammaslääkärillä tulee kuitenkin olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) myöntämät ammatinharjoittamisoikeudet (täyslaillistus), sekä riittävä suomenkielen taito koulutuksen suorittamiseksi.

Erikoistuva lääkäri ja hammaslääkäri suorittaa koulutuksen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, jossa on välttämätöntä osata suomea. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusohjelmat ovat suomenkielisiä, ja erikoistumiskoulutukseen kuuluvat teoreettiset opinnot tarjotaan vain suomeksi.

 

Kuulusteluun voi vastata suomeksi tai ruotsiksi.

Ei saa.

 

Opinto-oikeuden saatuaan jokainen erikoistuva vastaa itse siitä, että löytää soveltuvan koejaksopaikan ja sen jälkeen loput erikoistumispaikat. Tiedekunta on hyväksynyt sairaaloita ja terveyskeskuksia koulutuspaikoiksi, jotka täyttävät laatukriteerit. Lue lisää koulutuspaikoista.

Hakijan tulee toimittaa Opintopolku-hakujärjestelmään ne liitteet, joihin aikoo vedota hakemuksessaan. Opintopolun hakulomake ohjaa, mitä liitteitä tarvitaan. Liitteeksi käyvät kopiot.

Et voi. Jokaisen hakijan tulee olla joko lääkäri tai hammaslääkäri, jolla on itsenäiset ammatinharjoittamisoikeudet.

Erikoisalojen tulokset saattavat valmistua eri aikaan, ja myös eri aikaan eri yliopistoissa. Tämä johtuu siitä, että haastattelut järjestetään erikoisaloittain alueellisesti.

Ottamalla opiskelupaikan vastaan, sinulle varataan ehdollinen, erikoisalakohtainen, määräaikainen opinto-oikeus. Jos et ota paikkaa vastaan määräaikaan mennessä, menetät opiskelupaikan. Saadaksesi sen uudelleen, tulee sinun osallistua uudelleen hakuun seuraavalla hakukierroksella.

Haastattelu

Mikäli hakija saa kutsun haastatteluun samalle erikoisalalle, samaan yliopistoon, jonka haastatteluun hän on vuoden sisällä osallistunut, saa hän valita siirretäänkö ko. hakukohteen aikaisemmat haastattelupisteet nykyiseen hakuun, vai osallistuuko hän uudelleen haastatteluun.

Haastattelulle on mietitty yhteinen runko, jossa on yleisiä ja erikoisalakohtaisia kysymyksiä. Nämä pisteytetään yhteisesti sovitun mallin mukaisesti.

Motivaatiokirjettä käytetään haastattelun pohjana ja se antaa haastattelijoille tärkeää lisätietoa haastateltavasta. Kirjeessä on mahdollisuus kertoa laajemmin mm. omasta työkokemuksesta. Kirjeen kirjoittaminen myös ohjaa pohtimaan omia motiiveja ja vahvuuksia hakemalleen alalle. Motivaatiokirjeen ohjeet kannattaa lukea huolellisesti ja kirjoittamiseen kannattaa panostaa.

Koejakso

Koejaksopaikka pitää etsiä itse kuten muutkin erikoistumispaikat. Paikkaa voi kysyä esim. haastattelemassa olleilta työnantajan edustajilta, joille on jo muodostunut hyvä kuva sinusta hakijana. 

 

Lisätietoa koejaksosta.

Koejakson voi suorittaa missä tahansa paikassa, jonka yliopistot ovat hyväksyneet kyseiselle erikoisalalle soveltuvaksi koulutuspaikaksi. Tyypillisesti siis keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa.

 

Lisätietoa koulutuspaikoista.

Koejakso tulee suorittaa ensisijaisesti yhdessä paikassa, jotta arviointi voidaan suorittaa. Erityistilanteissa on keskusteltava koulutuksen vastuuhenkilön kanssa.

 

Koejaksoa voi verrata työsuhteen koeaikaan: sen tarkoitus on varmistaa, että hakija on hakemalleen alalle soveltuva ja hänellä on edellytykset kehittyä erikoislääkäriksi.

Kun olet tullut valituksi erikoistumiskoulutukseen, voit aloittaa koejakson suorittamisen. Sinun tulee ilmoittaa koejakson alkamisesta erikoisalan vastuuhenkilölle ja laatia koejaksosopimus. Vastuuhenkilö informoi arviointiin osallistuvat henkilöt heidän roolistaan heti koejakson alkaessa.

Haastattelukierroksen jälkeen valituksi tullut saa määräaikaisen opinto-oikeuden, jonka kesto on 2 vuotta. Tänä aikana on suoritettava koejakso.  Koejakson hyväksytty suorittaminen on edellytys 10-vuotisen opinto-oikeuden myöntämiselle. Perustellusta syystä (esimerkiksi perhevapaa) voi saada lisäaikaa koejakson suorittamiseen, mutta ennakoivasti lykkäystä ei myönnetä. Koejaksojen toteutumista tarkkaillaan yliopistokohtaisesti. Kysy tarvittaessa neuvoa erikoisalasi vastuuhenkilöltä.

Perehdy koejakson arviointiin. Arviointilomakkeen löydät yliopiston sivuilta. Keskustele myös oman erikoisalasi vastuuhenkilön kanssa.

Koejakson arviointilomake on laadittu osaamisperustaisen koulutuksen periaatteita noudattaen. Jatkossa on joka tapauksessa tarkoitus, että erikoistuvan edistymistä arvioidaan säännöllisesti koko erikoistumisen ajan ja koejakson arviointilomake on yksi tapa tutustuttaa erikoistuvia ja kouluttajia osaamisperustaisuuden periaatteisiin. Jos arviointi tuntuu vieraalta ja kaipaa siihen työkaluja, kannattaa hakeutua erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikouluttajille suunnattuihin koulutuksiin, joita järjestetään kaikissa viidessä yliopistossa.

 

Koejakso on osa valintamenettelyä, joten sen dokumentointi on tärkeää myös erikoistuvan oikeusturvan kannalta.

Koulutuksen suorittaminen

Opinto-oikeus erikoislääkärikoulutukseen on voimassa 10 vuotta ja erikoishammaslääkärikoulutukseen 6 vuotta. Poikkeuksena erikoishammaslääkärikoulutuksen suu- ja leukakirurgian ala, jolla opinto-oikeus on voimassa 10 vuotta.

 

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen opinto-oikeus on voimassa 6 vuotta.
Opiskelija voi tarvittaessa perustellusta syystä anoa ajallisesti rajattuun opinto-oikeuteensa lisäaikaa tiedekunnalta. 

Osallistuminen on osoitettava erillisellä todistuksella, jonka tulee sisältää osallistujan nimi, kurssin ajankohta ja tuntimäärä sekä kurssin ohjelma. Jos virallista kurssitodistusta on vaikea saada, voit pyytää kurssin järjestäjältä esim. sähköpostitse tai paikan päällä kuittauksen siitä, että olet ollut läsnä kurssilla, ja liittää mukaan kurssiohjelman.

 

Erikoistumisaikana erikoistuvien tulee osallistua säännöllisesti säteilysuojelun täydennyskoulutukseen (STM:n asetus 1044/2018 liite 5) ja työnantajan velvollisuus on järjestää säteilysuojelun täydennyskoulutusta. Tiedekunta ei kuitenkaan kontrolloi täydennyskoulutuksen määrää valmistumisvaiheessa.

Seuraavien erikoisalojen erikoistuvien tulee opinto-oppaan mukaan todistaa säteilysuojelukoulutuksensa riittävä määrä valmistumisvaiheessa:

EL-erikoisalat: gastroenterologinen kirurgia, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kardiologia, käsikirurgia, lastenkirurgia, ortopedia ja traumatologia, radiologia, suu- ja leukakirurgia, sydän- ja rintaelinkirurgia, syöpätaudit sekä verisuonikirurgia.

EHL-erikoisalat: suuradiologia

Säteilysuojelukoulutusta voi suorittaa myös verkkokursseina, katso esim. Oppiportista.

Aiemman erikoislääkärikoulutuksen aikana hankittua osaamista voidaan hyväksyä uuteen koulutukseen, mikäli opiskelija osoittaa saavuttaneensa opintojaksolle asetetut oppimistavoitteet. Aiempi erikoislääkärikoulutus Suomessa tai muussa maassa ei kuitenkaan oikeuta automaattiseen hyväksilukemiseen.

 

EU:n ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY on muutettu vuoden 2014 alussa niin, että jäsenvaltioiden on varmistuttava siitä, että aikaisemmasta vastaavan tasoisesta koulutuksesta myönnetty vapautus vastaa enintään puolta kyseisen erikoislääkärikoulutuksen vähimmäiskestosta. Direktiivin siirtymäaika loppui 18.1.2016. EU:n ammattipätevyysdirektiivi on otettu yhtäläisesti käyttöön kaikkien erikoisalojen kohdalla ja kaikissa yliopistoissa, eikä paikallisilla sopimuksilla voida ohittaa EU:n määräystä.

 

Käytännön esimerkki direktiivin vaikutuksesta:

Sisätautien erikoislääkäri suorittaa endokrinologian 6-vuotista koulutusohjelmaa asetuksen 56/2015 mukaan. Hän on saanut endokrinologian opinto-oikeuden 01.08.2016. Direktiivin mukaan aiemmin suoritetusta sisätautien koulutuksesta voidaan hyväksilukea uuteen koulutukseen korkeintaan 3 vuotta työtä, ja endokrinologian eriytyvää koulutusta tulee suorittaa vähintään 3 vuotta ennen valmistumista. Työjaksojen hyväksiluvun maksimimäärää ei suurenna se, paljonko aiempaan sisätautien koulutukseen on sisältynyt endokrinologian työtä.

Takautuvasti voidaan hyväksyä vuokrafirman kautta työskentely 9kk pakolliseksi jaksoksi erikoistumiskoulutukseen, jos kouluttaja on kuntatyösuhteessa (YEK:ssä eri vaatimukset). Lisäksi kuitenkin vaaditaan, että terveyskeskus on tehnyt jatkokoulutussopimuksen yliopiston ja sairaanhoitopiirin kanssa ja erikoistujaa ohjaa yliopiston yleislääketieteen oppialan hyväksymä lähiohjaaja tai erikoislääkärikouluttajaoikeuden omaava henkilö. Ohjausta tulee olla järjestetty 2h/vko normaalin päivittäisen konsultoinnin lisäksi ja että työnantaja päästää erikoistujan työpaikan ulkopuolisiin koulutuksiin sekä järjestää erikoistujalle toimipaikkakoulutusta 100h/vuosi. Terveyskeskuskoulutukseen tulee kuulua vähintään 3kk ajanvarausvastaanottoa ja sen lisäksi perehtymistä vähintään kolmeen muuhun yleislääkärin eri toiminta‐alueeseen. Vuodeosastotoimintaa voi olla yhteensä enintään kolme kuukautta. Lisätietoja jaksosta löytyy erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaasta.

 

Sinänsä yksinkertaistaen kunnat ostavat vuokrafirmoilta työvoimaa lääkärityöhön, eivätkä koulutettavia. Näin ollen kunnat ovat olleet perustellusti tarjoamatta erikoistumiseen vaadittavaa ohjausta ja pääsyä talon ulkopuolisiin koulutuksiin firman kautta työskenteleville lääkäreille. Vaikka siis firman kautta työskentelevä lääkäri tekisi monipuolista työnkuvaa, saisi konsultointitukea ja pääsisi osallistumaan työpaikan toimipaikkakoulutuksiin, niin yliopisto ei voi hyväksyä jaksoa erikoislääkärikoulutukseen ilman koulutustodistuksessa varmennettua ohjauksen toteutumista.

 

Yleislääketieteen professorit ovat kokouksessaan linjanneet 15.8.2019:

 

"Yhteenvetona keskustelusta todettiin, että vuokralääkärit voivat tulla julkisille asemille pääsääntöisesti työvoimaksi, ei koulutukseen. Jos halutaan siitä saatavan koulutusaikaa, on kunnan sovittava kirjallisesti koulutuksen ehdoista ja korvauksista yrityksen kanssa. Ei ole suotavaa, että kunta antaisi ohjausta ja koulutustunteja ”ilmaiseksi” eli omalla kustannuksellaan."

 

Vuokrafirman kautta työskennellessä erikoistuvan tulee varmistaa jo ennen työn alkamista, että hänen työjaksonsa dokumentoidaan asianmukaisesti, ja että hän tulee saamaan työstään asianmukaisen palvelutodistuksen. Erikoislääkärikoulutukseen lasketaan vain työjaksot, joista on ilmoitettu työnimike ja koulutusyksikkö, ajanjakso sekä mahdolliset poissaolot ja keskeytykset (esim. palkalliset/palkattomat virkavapaat, sairauslomapäivät ja muut poissaolot). Jos esimerkiksi työpaikan ulkopuolinen koulutus näkyy työtodistuksessa palkattomina poissaolopäivinä, ne vähennetään suoraan palvelusta.

Sähköinen tentti

Sähköinen erikoislääkärikuulustelu on suoritusajaltaan lyhyempi kuin aiempi paperinen tentti, koska kuulustelutilasta ei ole mahdollisuutta poistua esimerkiksi vessatauoille. Tentin kesto ei sinänsä suoraan vaikuta tentin sisältöön, mutta tentaattoreita kehotetaan huomioimaan, että tentin suoritusaika on huomioitava kysymysten laajuudessa ja/tai määrässä. Tentin kesto on pääsääntöisesti 2 tuntia 55 minuuttia, mutta radiologialla ja patologialla tenttejä on tässä vaiheessa kaksi (kuva ja teoria).

 

Lue lisää sähköisestä kuulustelusta.

Valmistuminen

Kyllä. Poissaolot tarkastetaan työnantajan tekemästä työtodistuksesta, eikä koulutuksen valmistumiseen liittyvää hakemusta voida käsitellä, jos poissaolotiedot puuttuvat. Oma ilmoitus asiasta ei riitä.

Katso uusimmasta opinto-oppaasta kappale 5. Käytännön koulutuksen kertyminen.
Opinto-oppaat

 

Voit myös hyödyntää Oulun yliopiston kehittämää Laskuria palveluiden laskemiseen.

Valmistumiseen liittyvät tiedot löydät täältä

Todistushakemuksen käsittelyn nopeuteen vaikuttavat mm. käsiteltävien hakemusten määrä ja todistuksen allekirjoittajien aikataulut. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Voit itse vaikuttaa käsittelyaikaan toimittamalla kerralla kaikki tarvittavat liitteet ja huolellisesti täytetyn todistushakemuksen.

 

 

Uuden, 1.2.2020 voimaan tulleen asetusmuutoksen 55/2020 mukaiseen koulutukseen voi vaihtaa  siirtymisohjeen mukaan 1.8.2020 jälkeen. Vaihtamista pohtivien kannattaa keskustella asiasta ensin erikoisalan vastuuhenkilön kanssa.

Uuden, valtakunnallisen opinto-oppaan yleiset määräykset (esim. terveyskeskusjakso, vaadittavan teoriakoulutuksen määrä, johtamiskoulutus) koskevat kaikkia erikoistuvia, mutta koejakso, koulutuksen kesto (minimi 5 vuotta), yliopistosairaalan ulkopuolisen koulutuksen minimivaatimus (ns. 1+1 sääntö) ja opinto-oikeuden pituus (10 vuotta) koskevat vain uuden asetuksen mukaan erikoistuvia.

 

Erikoisalakohtaiset opetussuunnitelmat koskevat 1.2.2020 jälkeen opinto-oikeuden saavia, mutta koulutusta kehitetään kohti osaamisperustaisuutta kaikilla erikoisaloilla.

Maininta valtakunnallisesta kuulustelusta on poistettu uudesta asetuksesta ja erikoisaloille on jätetty mahdollisuus päättää, millä tavalla erikoistuvan lääkärin osaamista mitataan ja arvioidaan. Tämä antaa erikoisaloille halutessaan mahdollisuuden miettiä muita osaamisen arvioinnin tapoja, mutta antaa myös mahdollisuuden pitäytyä edelleen valtakunnallisessa kuulustelussa. Saman erikoisalan sisällä eri yliopistoissa ei kuitenkaan voi olla erilaisia käytäntöjä. Kuulustelu pitää olla mahdollista suorittaa suomen/ruotsin kielellä.

Vanhassa erikoislääkärikoulutuksen asetuksessa on määritelty, että vähintään puolet erikoislääkärikoulutuksesta on suoritettava yliopistosairaalan ulkopuolella. Tätä on perinteisesti nimitetty 50/50-säännöksi, vaikkakaan siinä ei määritellä yliopistosairaalassa suoritettavaa osuutta lainkaan, vaan vain yliopistosairaalan ulkopuolisen koulutuksen minimi.

Uudessa asetuksessa 50/50-sääntö on korvattu 1+1-säännöllä: tk-palvelu (9 kk) poislukien muu erikoistumiskoulutus on suoritettava siten, että vähintään yksi vuosi suoritetaan yliopistosairaalassa ja vähintään yksi vuosi sen ulkopuolella. Tällainen muotoilu mahdollistaa esimerkiksi tutkimustyöstä kiinnostuneen tehdä suuremman osan erikoistumisestaan yliopistosairaalapaikkakunnalla ja toisaalta esimerkiksi elämäntilanteensa tai mielenkiintoisen työpaikan vuoksi keskussairaalapaikkakunnalle juurtuneen tehdä suuremman osan erikoistumisestaan keskussairaalapaikkakunnalla, kunhan opinto-oppaan osaamistavoitteet täyttyvät.

Koulutuksen kesto määrittyy osaamistavoitteiden saavuttamisen perusteella, kuitenkin siten, että vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on 5 vuotta mukaan lukien terveyskeskustyö.

Hyväksytyt koulutuspaikat löytyvät Koulutuspaikat -sivulta. Aluesairaalat katsotaan pääsääntöisesti yliopistosairaalan ulkopuoliseksi koulutuspaikoiksi, vaikka ne kuuluisivat hallinnollisesti yliopistosairaalaan. Koulutuksen vastuuhenkilö arvioi tilanteen koulutuksen sisällön perusteella.

Koulutusväylät

STM:n erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaoston 2017-2019 toimenpideohjelman mukaan koulutusväylä on yliopiston yhdessä palvelujärjestelmän kanssa tekemä erikoisalakohtainen suunnitelma yksittäisen erikoistuvan koulutuskokonaisuuden toteuttamisesta. Koulutusväylän perusidea on tarjota erikoistujalle jouheva erikoistumispolku ilman turhia jonotteluja. Koulutusväylän alueellista toteutusta pilotoidaan aluksi Itä-Suomen yliopistossa useilla erikoisaloilla.

Valinnan opinto-oikeuden saamisesta tekee yliopisto, erikoistumisvirkaan valitsee työnantaja. Jatkossa pohdittaneen sitä, halutaanko nämä valinnat yhdistää ja miten se käytännössä toteutettaisiin.

Kun erikoistuva saa opinto-oikeuden, hän tekee yhdessä koulutusvastuuhenkilön kanssa henkilökohtaisen, kirjallisen koulutussuunnitelman, jota päivitetään säännöllisesti koulutuksen edetessä.

Osaamisperustainen koulutus

Osaamisperustaisessa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa koulutuksen tavoitteet ja sisältö, koulutuksen toteuttamistapa ja osaamisen arviointi järjestetään suunnitelmallisesti tavoitteena valmius menestyksekkääseen toimimiseen erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tehtävissä.

Osaamisperustaisessa koulutuksessa käytännön työn havainnoinnin perusteella annettu oppimista tukeva palaute ja todettu osaamistavoitteiden saavuttaminen ovat koulutuksen keskiössä. Osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus on oppijalähtöistä ja linjakasta: Opinto-oppaaseen kirjattavat osaamistavoitteet sisältävät kuvauksen keskeisimmistä kunkin alan erikoislääkäriltä vaadittavista tiedoista, taidoista ja valmiuksista. Osaamistavoitteet ilmaistaan sellaisessa muodossa, että saavutettu osaaminen voidaan käytännössä havaita ja todentaa. Lisäksi koulutuksen toteuttamistapa ja osaamisen arviointi suunnitellaan osaamistavoitteiden saavuttamista tukeviksi.

Laaja-alaista asiantuntijuutta ja jatkuvaa oppimista korostavan osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen perimmäinen tavoite on varmistaa potilaiden turvallinen, laadukas ja ajanmukainen hoito.

Osaamisperustaisen koulutuksen kehittäminen tapahtuu vähitellen, eikä se ole kokonaisuudessaan kerralla valmis. Koulutuksen tulee olla samansisältöistä kaikissa yliopistoissa eikä harmonisointi onnistu hetkessä. Ensin tehdään uusiin opinto-oppaisiin yhtenevät osaamistavoitteet ja koulutuksen sisältökuvaukset ja sen jälkeen kehitetään mm. osaamisen arviointia ja palautekäytäntöjä.

Koulutus muuttuu nykyistä läpinäkyvämmiksi ja koulutuksen sisältö on aikaa ja paikkaa keskeisempää. Erikoisalan keskeiset osaamistavoitteet ja niiden kehityksen arviointikriteerit ovat tiedossa sekä kouluttajilla että erikoistuvilla.

Tavoitteena on, että erikoistuva saa säännöllisesti vahvistavaa ja ohjaavaa palautetta, koulutuksen suunnitelmat ja osaamisen karttuminen dokumentoidaan lokikirjan tai portfolion avulla systemaattisemmin. Tärkeänä tavoitteena on myös se, ettei erikoistuva joudu liian vaativiin tilanteisiin liian varhaisessa koulutuksensa vaiheessa.

Osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus asettaa aiempaa suurempia vaatimuksia erikoistuvan lääkärin käytännön osaamisen (tiedot, taidot, valmiudet) arvioinnille. Osaamisperustaisuuteen liittyy keskeisesti myös havaintoihin perustuvan, osaamisen edistymistä tukevan yksilöllisen palautteen antaminen. Näin ollen myös kouluttajalääkärit tarvitsevat koulutusta. Uudistuksen myötä erikoislääkärikouluttajille järjestetään monenlaista koulutusta ja työpajoja kaikissa erikoislääkärikoulutusta tarjoavissa yliopistoissa. Kouluttajakoulutusta antavat myös muut tahot, kuten Lääkäriseura Duodecim.

Viimeksi päivitetty 20.04.2021