Lääketieteellinen ammatillinen jatkokoulutus

Usein kysytyt kysymykset

Valintamenettely ja opinto-oikeus

Yliopistojen tavoite on ollut luoda kaikille aloille yhteiset, läpinäkyvät ja oikeudenmukaiset valintakriteerit, joiden perusteella haetaan yliopiston opinto-oikeutta.

Valintamenettely on osa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistusta, jonka tärkein tavoite on parantaa koulutuksen laatua. Toinen valintamenettelyn tärkeä tavoite on ohjata koulutusmääriä siten, että kaikille erikoisaloille turvataan riittävä määrä erikoislääkäreitä/erikoishammaslääkäreitä koko Suomessa.

Ne erikoistuvat, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden vanhan ilmoittautumiskäytännön kautta, voivat jatkaa erikoistumistaan entiseen tapaan aiemman asetustekstin mukaan. Vanha asetus on voimassa vuoteen 2029 saakka. Erikoistuva lääkäri voi myös halutessaan siirtyä uuden asetuksen mukaiseen koulutukseen erikoisalallaan.

Mikäli erikoistuva haluaa vaihtaa erikoisalaa tai yliopistoa, hänen tulee hakea opinto-oikeutta uuden valintamenettelyn kautta.  Vain yksi opinto-oikeus voi olla kerrallaan voimassa. Mikäli hakija tulee hyväksytyksi opiskelijavalinnassa uudelle erikoisalalle (myös koejakso suoritettu hyväksytysti), tulee hänen luopua aiemmasta erikoistumiskoulutuksen opinto-oikeudestaan.

Erikoisalaa voi vaihtaa hakemalla uudelle erikoisalalle valintamenettelyn kautta. Vain yksi opinto-oikeus voi olla kerrallaan voimassa. Mikäli hakija tulee hyväksytyksi opiskelijavalinnassa uudelle erikoisalalle, tulee hänen luopua vanhasta opinto-oikeudesta koejakson suorittamisen jälkeen.

Koulutusohjelman vaihtaminen tapahtuu siten, että erikoistuva hakee uutta opinto-oikeutta ja luopuu aikaisemmasta. Vaihtaessaan erikoistuvan lääkärin tai hammaslääkärin on haettava opinto-oikeutta uudesta yliopistosta valintamenettelyn kautta. Vanhasta opinto-oikeudesta tulee luopua. 

Kaikilla erikoisaloilla kaikissa yliopistoissa on samat valintaperusteet (alkupisteet, haastattelu, koejakso). Valintaperusteet löydät täältä.

Yliopistot haluavat, että sekä tieteellisesti ansioituneella että työkokemusta kerryttäneellä lääkärillä ja hammaslääkärillä on mahdollisuus päästä erikoistumaan. Myös jatkossa tietyt erikoisalat ovat haluttuja, ja niihin tulee olemaan kilpailua. Suurimpaan osaan aloista ja paikoista ei kuitenkaan tarvita korkeita alkupisteitä vaan jompi kumpi polku, tutkimus tai työkokemus, riittää. Työkokemuksen pisteytystä on pyritty mitoittamaan niin, että se kannustaa hankkimaan laajaa kokemusta ja kokeilemaan myös eri aloja.

Kyllä, kirurgian yhteiseen perehdytysjaksoon kuuluvat työjaksot voidaan laskea erikoisalakohtaisiin alkupisteisiin. 

Pääosalle erikoisaloista tarvittavat alkupisteet (työkokemus ja tieteellinen kokemus) ovat sellaiset, että pelkillä työkokemuspisteilläkin pärjää haussa hyvin. Yksittäiselle erikoisalalle tietyssä yliopistossa tietyllä hakukierroksella tarvittavia pisteitä ei luonnollisesti voida ennustaa. Ei siis kannata hätäillä aloittamaan väitöskirjatyötä vain valintamenettelyn takia. Erikoisalan vastuuhenkilöltä saa varmastikin hyviä neuvoja, miten voi parhaiten edistää tulevia erikoistumissuunnitelmia jo LL-koulutuksen aikana.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus on ammatillista jatkokoulutusta, jota säätelee asetus. Näin ollen valinnan kriteerinä ei voida käyttää työskentelyä opiskelijana, ohjauksen ja valvonnan alaisena.  Opiskelijana saadusta työkokemuksesta kannattaa kirjoittaa motivaatiokirjeeseen.

Valintamenettely ei poista työnantajien tarvetta kesäloma-, äitiysloma- ym. sijaisuuksiin. Näitähän vastavalmistuneet ovat tähänkin saakka tehneet ja näistä he jatkossakin saavat työkokemusta, jota sitten voivat hyödyntää haussa.

 

Valintamenettely koskee vain opinto-oikeutta yliopistossa, ei valintaa työtehtävään, virkaan tai viransijaiseksi. Siksi työnantaja voi edelleenkin ottaa töihin viransijaiseksi sellaisen henkilön, jolla ei ole erikoisalan opinto-oikeutta yliopistossa.

Jos olet jo varma erikoisalavalinnastasi, voit hakea koulutusohjelmaan heti syksyn hakukierroksella. Jos et saa opinto-oikeutta, voit kerryttää työkokemuspisteitä ja hakea seuraavalla kierroksella uudelleen. Sovittuun työsuhteeseesi uudistus ei siis vaikuta. 

Kyllä, erikoistumaan kannattaa hakea vasta sitten, kun erikoisala on hahmottunut. Työnantajasi saattaa pyytää sinua ilmoittautumaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) saadakseen sinusta korvauksen koulutettavasta lääkäristä (evo-korvaus).

Yliopistot päättävät kullekin erikoisalalle hakuun laitettavien opinto-oikeuspaikkojen määrän.  Joka vuosi tehdään valtakunnallinen tarvearvio aloituspaikkamääristä, jotka ohjaavat yliopistojen aloituspaikkamääriä.

STM:n alainen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koordinaatiojaosto vastaa erikoislääkärikoulutuksen ohjauksesta.

Koulutettavaa kannattaa kannustaa ilmoittautumaan yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK), jolloin työnantaja saa koulutettavasta korvauksen. Jos henkilöllä ei ole lainkaan opinto-oikeutta ei työnantaja saa koulutuskorvausta.

 

 

Koulutusmääriä säätelemällä pyritään siihen, ettei kukaan joutuisi jonottelemaan vuosia. Lisäksi opiskelijoille sekä valmistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille on tarjolla opinto/ura-ohjausta. Ennen opinto-oikeuden myöntämistä suoritetut työjaksot voidaan laskea erikoistumiseen ns. AHOT-menettelyn mukaisesti kuten ennenkin eli työkokemus ei mene hukkaan eivätkä valmistumisajat pitene.

Kyllä, he hakevat saman valintamenettelyn kautta, mutta heillä on luonnollisesti jo kasassa runsaasti työkokemuspisteitä.

Valintamenettelyssä haetaan opinto-oikeutta, ei erikoistumisvirkaa. Paikkoja auki laitettaessa katsotaan koko alueen koulutustarvetta, ei vain yliopistosairaalan tarvetta. Valittu henkilö aloittaa erikoistumisensa yksilöllisen koulutussuunnitelman mukaan, ja suorittaa ensin usein terveyskeskustyötä tai runkokoulutusta.

Kyllä voi. Lääkärillä tai hammaslääkärillä tulee kuitenkin olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) myöntämät ammatinharjoittamisoikeudet (täyslaillistus), sekä riittävä suomen kielen taito koulutuksen suorittamiseksi.

Erikoistuva lääkäri ja hammaslääkäri suorittaa koulutuksen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, jossa on välttämätöntä osata suomea. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusohjelmat ovat suomenkielisiä, ja erikoistumiskoulutukseen kuuluvat teoreettiset opinnot tarjotaan vain suomeksi.

 

Kuulusteluun voi vastata suomeksi tai ruotsiksi.

Ei saa.

 

Opinto-oikeuden saatuaan jokainen erikoistuva vastaa itse siitä, että löytää soveltuvan koejaksopaikan ja sen jälkeen loput erikoistumispaikat. Tiedekunta on hyväksynyt sairaaloita ja terveyskeskuksia koulutuspaikoiksi, jotka täyttävät laatukriteerit. Lue lisää koulutuspaikoista.

Hakijan tulee toimittaa Opintopolku-hakujärjestelmään ne liitteet, joihin aikoo vedota hakemuksessaan. Opintopolun hakulomake ohjaa, mitä liitteitä tarvitaan. Liitteeksi käyvät kopiot.

Et voi. Jokaisen hakijan tulee olla joko lääkäri tai hammaslääkäri, jolla on itsenäiset ammatinharjoittamisoikeudet.

Erikoisalojen tulokset saattavat valmistua eri aikaan, ja myös eri aikaan eri yliopistoissa. Tämä johtuu siitä, että haastattelut järjestetään erikoisaloittain alueellisesti.

Ottamalla opiskelupaikan vastaan, sinulle varataan ehdollinen, erikoisalakohtainen, määräaikainen opinto-oikeus. Jos et ota paikkaa vastaan määräaikaan mennessä, menetät opiskelupaikan. Saadaksesi sen uudelleen, tulee sinun osallistua uudelleen hakuun seuraavalla hakukierroksella.

Haastattelu

Mikäli hakija saa kutsun haastatteluun samalle erikoisalalle, samaan yliopistoon, jonka haastatteluun hän on vuoden sisällä osallistunut, saa hän valita siirretäänkö ko. hakukohteen aikaisemmat haastattelupisteet nykyiseen hakuun, vai osallistuuko hän uudelleen haastatteluun.

Haastattelulle on mietitty yhteinen runko, jossa on yleisiä ja erikoisalakohtaisia kysymyksiä. Nämä pisteytetään yhteisesti sovitun mallin mukaisesti.

Motivaatiokirjettä käytetään haastattelun pohjana ja se antaa haastattelijoille tärkeää lisätietoa haastateltavasta. Kirjeessä on mahdollisuus kertoa laajemmin mm. omasta työkokemuksesta. Kirjeen kirjoittaminen myös ohjaa pohtimaan omia motiiveja ja vahvuuksia hakemalleen alalle. Motivaatiokirjeen ohjeet kannattaa lukea huolellisesti ja kirjoittamiseen kannattaa panostaa.

ELSA

Suositeltavaa on ensin tarkastaa omat perustiedot ja lisätä tarvittaessa käytössä oleva sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Kannattaa myös kutsua omat lähikouluttajat ja oman erikoisalan koulutuslääkäri ELSAan. Erikoisalan vastuuhenkilö näkee automaattisesti ELSAssa kaikkien niiden erikoistuvien tiedot, jotka ovat kirjautuneet järjestelmään vähintään kerran. Täältä löydät lisävinkkejä ELSAn käyttöön: Näin pääset alkuun ELSA-järjestelmän käyttämisessä - ohje.

Paperiset hakemukset (koejakso, tk-jakso, todistushakemus) poistuivat käytöstä 31.12.2023 EL ja EHL-koulutusten osalta. Vuodenvaihteen jälkeen valmistuminen on siten mahdollista vain ELSAn kautta. Valmistumispyynnön tekemisessä ELSAssa on monia hyviä puolia: käsittelyprosessi voi olla aiempaa sujuvampi, koska kaikki dokumentit käsitellään sähköisinä ja saman järjestelmän sisällä (myös vaadittavat allekirjoitukset). ELSAssa valmistuva erikoistuva voi helpommin tarkastaa suorituksensa ja työkertymänsä, ja valmistumisen jälkeen hän saa itselleen myös yhteenvedon ELSAssa olevista tiedoista koottuna pdf:ksi. 

ELSA on intuitiivinen käyttää jopa ilman käyttökoulutusta. Tarvittaessa voit perehtyä verkkosivuille koottuihin ELSAn käyttöohjeisiin ja -videoihin.

Käy ensin katsomassa ELSA-verkkosivulta, onko joku muu jo raportoinut samasta virheestä, jolloin se on tiedossa ja parhaillaan korjattavana. Jos et löydä verkkosivuilta apua, ota ensisijaisesti yhteyttä oman yliopistosi opintohallintoon. Ongelman selvittämistä auttaa, kun kerrot viestissä oman erikoisalasi ja otat kuvakaappauksen virheilmoituksesta.

Kirjautumisen yhteydessä ELSA vertaa pankkitunnuksen, varmennekortin tai mobiilivarmenteen mukana tulevaa nimeä (ensimmäinen etunimi + sukunimi) siihen nimeen, jolla kouluttaja on kutsuttu ELSA-palveluun erikoistujan toimesta. Jos nimet eivät kirjautumisen yhteydessä täsmää, tulee virheilmoitus. Syynä voi olla kirjoitusvirhe tai ELSA-palveluun voi olla esimerkiksi syötetty kutsumanimi, joka ei ole virallinen nimi. Tässä tapauksessa nimi pitää muuttaa ELSA-palvelun tietokantaan vastaamaan virallista nimeä. Laita pyyntö sähköpostilla osoitteeseen elsa@tuni.fi. Laita viestiin mukaan virallinen nimesi.

Virheilmoitus todennäköisesti johtuu siitä, että et ole vielä saanut kutsua ELSA-palvelun käyttäjäksi tai yrität kirjautua muulla tavalla kuin kutsulinkin kautta. Tarkistathan ensimmäisenä, että olet kirjautumassa kutsulinkistä, joka on saapunut otsikolla "[ELSA-palvelu] Olet saanut kutsun liittyä ELSA-järjestelmän käyttäjäksi". Kirjautuminen ei ennen kutsulinkin käyttöä onnistu muulla tavalla, eli esimerkiksi arviointipyynnöissä olevat linkit eivät vielä toimi, eikä suoraan ELSA-palvelun etusivulta kirjautuminen toimi.

Ei tarvitse. Vaikka koejakson tiedot eivät näy ELSAssa, tieto koejakson suorittamisesta on siirtynyt opintotietojärjestelmästä ELSAan (näkyy etusivulla Koejakso -kohdassa ja opintosuorituksissa hyväksyttynä). Mikäli koejaksosuoritus ei jostakin syystä näy ELSAssa, ole yhteydessä oman yliopistosi opintohallintoon. Voit tallentaa todistukset asiakirjat-kohtaan.

ELSA-palvelu on tällä hetkellä käytössä vain opiskelijoille, joilla on opinto-oikeus erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutukseen. Palvelun laajentaminen YEK-vaiheeseen on suunnitteilla.

Aktiivinen opinto-oikeus yliopistosi tietojärjestelmässä (Peppi tai Sisu) antaa sinulle automaattisesti käyttöoikeuden. Käyttöoikeus siirtyy automaattisesti yliopiston tietojärjestelmästä ELSA-palveluun. Pääset kirjautumaan ELSAan vasta kun opinto-oikeutesi on virallisesti alkanut.

Pyydä erikoisalasi erikoistuvia lisäämään sinulle profiiliinsa katseluoikeus. Ensimmäisen katseluoikeuden myöntämisen yhteydessä saat kutsulinkin palvelun käyttäjäksi. On tärkeää, että klikkaat ensimmäisellä kerralla sähköpostin kutsulinkistä. Lisätietoja kouluttajan oikeuksien myöntämisestä löytyy ohjeista.

Saat ELSA-palveluun kouluttajan käyttöoikeudet. Pyydä erikoisalasi erikoistuvia lisäämään sinulle profiiliinsa katseluoikeus. Ensimmäisen katseluoikeuden myöntämisen yhteydessä saat kutsulinkin palvelun käyttäjäksi. Lisätietoja kouluttajan oikeuksien myöntämisestä löytyy ohjeista.

Valitse koulutuksen tyypiksi Terveyskeskus. Käytännön koulutus -kohdassa kirjaa 9 kk terveyskeskuskoulutusjaksoksi vain kaikille pakollinen 9 kk terveyskeskusjakso (tasan 9 kk). Oman erikoisalan koulutukseksi kirjataan 9 kk ylittävä terveyskeskustyö.

Terveyskeskusjaksohakemukselle on liitettävä poissaolotiedollinen työtodistus, koulutustodistus ja vahvistus terveyskeskuksen arviointilomakkeen täyttämisestä. Jos terveyskeskusjakso koostuu useasta eri osajaksosta, liitä kullekin työjaksolle sitä koskevat liitteet.

 

Mikäli olet suorittanut terveyskeskuskoulutusjakson ennen 1.8.2011, liitteeksi riittää työtodistus. ELSA vaatii liittämään hakemukselle useamman liitteen, joten voit lisätä saman dokumentin uudelleen nimettynä.

 

Koulutustodistuspohja ja linkit arviointilomakkeille löytyvät verkkosivujen Lomakkeet-osiosta.

Saat hyväksiluettua. Jos olet suorittanut YEK:n samassa yliopistossa kuin erikoistut, pyydä opintohallintoa kirjaamaan tk-jaksosuoritus opintotietojärjestelmään, josta tieto siirtyy ELSAan. Mikäli YEK on suoritettu eri yliopistossa, lisää ensin YEK:n todistus ELSAn Asiakirjat -välilehdelle ja pyydä opintohallintoa kirjaamaan suoritus.

Johtamisopinnot ja kuulustelu tallennetaan opintorekisteriin tiedekunnan opintohallinnossa (Turun yliopistossa Medimercissä). Tämän jälkeen suoritus tulee suoraan Peppi/Sisu-opintotietojärjestelmästä rajapinnan kautta näkyviin myös ELSAan. Johtamisopintojen tai kuulustelun suoritustodistuksia ei voi tallentaa suoraan ELSAan. Mikäli suoritustietoja ei ole kirjattu opintotietojärjestelmään/suoritustieto ei ole siirtynyt ELSAan, ole yhteydessä oman yliopistosi opintohallintoon.

Johtamisopinnot on todennäköisesti kirjattu suoritetuksi aiemmalle opinto-oikeudellesi. ELSA lukee opintotietojärjestelmästä aktiivisen opinto-oikeuden tiedot, minkä vuoksi suoritustieto ei ole siirtynyt. Ole asian korjaamiseksi yhteydessä oman yliopistosi opintohallintoon.

Koejakso

Koejaksopaikka pitää etsiä itse kuten muutkin erikoistumispaikat. Paikkaa voi kysyä esim. haastattelemassa olleilta työnantajan edustajilta, joille on jo muodostunut hyvä kuva sinusta hakijana. 

 

Lisätietoa koejaksosta.

Koejakson voi suorittaa missä tahansa paikassa, jonka yliopistot ovat hyväksyneet kyseiselle erikoisalalle soveltuvaksi koulutuspaikaksi. Tyypillisesti siis keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa.

 

Lisätietoa koulutuspaikoista.

Koejakso tulee suorittaa ensisijaisesti yhdessä paikassa, jotta arviointi voidaan suorittaa. Erityistilanteissa on keskusteltava koulutuksen vastuuhenkilön kanssa.

 

Koejaksoa voi verrata työsuhteen koeaikaan: sen tarkoitus on varmistaa, että hakija on hakemalleen alalle soveltuva ja hänellä on edellytykset kehittyä erikoislääkäriksi.

Kun olet tullut valituksi erikoistumiskoulutukseen, voit aloittaa koejakson suorittamisen. Sinun tulee ilmoittaa koejakson alkamisesta erikoisalan vastuuhenkilölle ja laatia koejaksosopimus. Vastuuhenkilö informoi arviointiin osallistuvat henkilöt heidän roolistaan heti koejakson alkaessa.

Haastattelukierroksen jälkeen valituksi tullut saa määräaikaisen opinto-oikeuden, jonka kesto on 2 vuotta. Tänä aikana on suoritettava koejakso.  Koejakson hyväksytty suorittaminen on edellytys lopullisen opinto-oikeuden myöntämiselle. Perustellusta syystä (esimerkiksi perhevapaa) voi saada lisäaikaa koejakson suorittamiseen, mutta ennakoivasti lykkäystä ei myönnetä. Koejaksojen toteutumista tarkkaillaan yliopistokohtaisesti. Kysy tarvittaessa neuvoa erikoisalasi vastuuhenkilöltä.

Koejakson arviointilomake on laadittu osaamisperustaisen koulutuksen periaatteita noudattaen. Jatkossa on joka tapauksessa tarkoitus, että erikoistuvan edistymistä arvioidaan säännöllisesti koko erikoistumisen ajan ja koejakson arviointilomake on yksi tapa tutustuttaa erikoistuvia ja kouluttajia osaamisperustaisuuden periaatteisiin. Jos arviointi tuntuu vieraalta ja kaipaa siihen työkaluja, kannattaa hakeutua erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikouluttajille suunnattuihin koulutuksiin, joita järjestetään kaikissa viidessä yliopistossa.

 

Koejakso on osa valintamenettelyä, joten sen dokumentointi on tärkeää myös erikoistuvan oikeusturvan kannalta.

Koulutuksen suorittaminen

Opinto-oikeus erikoislääkärikoulutukseen on voimassa 10 vuotta ja erikoishammaslääkärikoulutukseen 6 vuotta. Poikkeuksena erikoishammaslääkärikoulutuksen suu- ja leukakirurgian ala, jolla opinto-oikeus on voimassa 10 vuotta.

 

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen opinto-oikeus on voimassa 6 vuotta.
Opiskelija voi tarvittaessa perustellusta syystä anoa ajallisesti rajattuun opinto-oikeuteensa lisäaikaa tiedekunnalta. 

Osallistuminen on osoitettava erillisellä todistuksella, jonka tulee sisältää osallistujan nimi, koulutuksen ajankohta ja tuntimäärä sekä ohjelma. Jos virallista osallistumistodistusta on vaikea saada, voit pyytää koulutuksen järjestäjältä esim. sähköpostitse tai paikan päällä kuittauksen siitä, että olet ollut läsnä ja liittää mukaan kurssiohjelman.

 

Erikoistumisaikana erikoistuvien tulee osallistua säännöllisesti säteilysuojelun täydennyskoulutukseen (STM:n asetus 1044/2018 liite 5) ja työnantajan velvollisuus on järjestää säteilysuojelun täydennyskoulutusta. Tiedekunta ei kuitenkaan kontrolloi täydennyskoulutuksen määrää valmistumisvaiheessa.

Seuraavien erikoisalojen erikoistuvien tulee opinto-oppaan mukaan todistaa säteilysuojelukoulutuksensa riittävä määrä valmistumisvaiheessa:

EL-erikoisalat: gastroenterologinen kirurgia, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kardiologia, käsikirurgia, lastenkirurgia, ortopedia ja traumatologia, radiologia, suu- ja leukakirurgia, sydän- ja rintaelinkirurgia, syöpätaudit sekä verisuonikirurgia.

EHL-erikoisalat: suuradiologia

Säteilysuojelukoulutusta voi suorittaa myös verkkokursseina, katso esim. Oppiportista (avautuu uuteen välilehteen).

Aiemman erikoislääkärikoulutuksen aikana hankittua osaamista voidaan hyväksyä uuteen koulutukseen, mikäli opiskelija osoittaa saavuttaneensa opintojaksolle asetetut oppimistavoitteet. Aiempi erikoislääkärikoulutus Suomessa tai muussa maassa ei kuitenkaan oikeuta automaattiseen hyväksilukemiseen.

 

EU:n ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY on muutettu vuoden 2014 alussa niin, että jäsenvaltioiden on varmistuttava siitä, että aikaisemmasta vastaavan tasoisesta koulutuksesta myönnetty vapautus vastaa enintään puolta kyseisen erikoislääkärikoulutuksen vähimmäiskestosta. Direktiivin siirtymäaika loppui 18.1.2016. EU:n ammattipätevyysdirektiivi on otettu yhtäläisesti käyttöön kaikkien erikoisalojen kohdalla ja kaikissa yliopistoissa, eikä paikallisilla sopimuksilla voida ohittaa EU:n määräystä.

 

Käytännön esimerkki direktiivin vaikutuksesta:

Sisätautien erikoislääkäri suorittaa endokrinologian 6-vuotista koulutusohjelmaa asetuksen 56/2015 mukaan. Hän on saanut endokrinologian opinto-oikeuden 01.08.2016. Direktiivin mukaan aiemmin suoritetusta sisätautien koulutuksesta voidaan hyväksilukea uuteen koulutukseen korkeintaan 3 vuotta työtä, ja endokrinologian eriytyvää koulutusta tulee suorittaa vähintään 3 vuotta ennen valmistumista. Työjaksojen hyväksiluvun maksimimäärää ei suurenna se, paljonko aiempaan sisätautien koulutukseen on sisältynyt endokrinologian työtä.

Valtakunnallinen kuulustelu

Sähköinen kuulustelu on suoritusajaltaan lyhyempi kuin aiempi paperinen tentti, koska kuulustelutilasta ei ole mahdollisuutta poistua esimerkiksi vessatauoille. Tentin kesto ei sinänsä suoraan vaikuta tentin sisältöön, mutta tentaattoreita kehotetaan huomioimaan, että tentin suoritusaika on huomioitava kysymysten laajuudessa ja/tai määrässä. Tentin kesto on pääsääntöisesti 2 tuntia 55 minuuttia, mutta radiologialla ja patologialla tenttejä on tässä vaiheessa kaksi (kuva ja teoria).

 

Lue lisää sähköisestä kuulustelusta.

Tenttiin ilmoittautuminen ja tenttikoneen varaaminen tapahtuu suoraan Exam-järjestelmään. Ilmoittautuminen on mahdollista aikaisintaan 30 päivää ennen oman erikoisalan tenttipäivää.

 

Mikäli tarvitset terveydentilaan liittyviä yksilöllisiä järjestelyjä, suoritat kuulustelun ruotsin kielellä tai olet osallistumassa radiologian/suuradiologian kuvatenttiin, suun mikrobiologian tenttiin tai lisäkoulutusohjelmien kuulusteluun, tulee sinun Exam-koneen varaamisen lisäksi tehdä ilmoitus tiedekuntaan erillisellä lomakkeella viimeistään 3 viikkoa ennen kuulustelukierroksen alkua.

Exam-tenttikoneen varaaminen Exam-järjestelmästä on mahdollista aikaisintaan 30 päivää ennen oman erikoisalan tenttiä. Tätä aiemmin tentit eivät näy varaajalle Exam-järjestelmässä.

Valitettavasti jokaisen erikoisalan tentin voi tehdä vain valtakunnallisesti yhteisenä tenttiin varattuna päivänä ja kellonaikana. Tenttejä järjestetään kolme kertaa vuodessa joten, jos ilmoitettu aika ei sovi, voi erikoistuva osallistua seuraavan kuulustelukierroksen tenttiin.

Erikoistumiskuulustelun voi suorittaa tenttivierailuna toisen korkeakoulun EXAM-tenttitilassa. Tällöin erikoistuvan tulee itse huolehtia tentin käytännönjärjestelyistä (tenttitilojen aukioloajat, ohjeet tenttitilaan pääsemiseksi sekä muut korkeakoulukohtaiset ohjeet yms.) Huomioithan, että tenttivierailu on aina erikoistuvan omalla vastuulla.

 

Huomioithan myös, että mikäli tarvitset terveydentilaan liittyviä yksilöllisiä erityisjärjestelyitä tai haluat suorittaa preparaatti- tai kuvatentin toisessa yliopistossa (mahdollista vain  HY, OY, TAU, TY ja UEF), sinun tulee olla yhteydessä valtakunnalliseen tenttikoordinaattoriin.

Erikoistuva voi itse tarkastaa kuulustelun tuloksen, kokonaispisteet ja mahdollisen kirjallisen palautteen kirjautumalla Exam-järjestelmään. Kuulustelun tulokset tallennetaan myös yliopiston opintorekisteriin sen jälkeen, kun kaikki tentit on arvioitu.

Valmistuminen

Kyllä. Poissaolot tarkastetaan työnantajan tekemästä työtodistuksesta, eikä koulutuksen valmistumiseen liittyvää hakemusta voida käsitellä, jos poissaolotiedot puuttuvat. Oma ilmoitus asiasta ei riitä.

Katso uusimmasta opinto-oppaasta kappale 5. Käytännön koulutuksen kertyminen.
Opinto-oppaat

 

Voit myös hyödyntää Oulun yliopiston kehittämää Laskuria palveluiden laskemiseen (avautuu Excelissä).

Valmistumiseen liittyvät tiedot löydät täältä

Todistushakemuksen käsittelyn nopeuteen vaikuttavat mm. käsiteltävien hakemusten määrä ja todistuksen allekirjoittajien aikataulut. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Voit itse vaikuttaa käsittelyaikaan toimittamalla kerralla kaikki tarvittavat liitteet ja huolellisesti täytetyn todistushakemuksen.

 

 

Uuden, 1.2.2020 voimaan tulleen asetusmuutoksen 55/2020 mukaiseen koulutukseen voi vaihtaa  siirtymisohjeen mukaan 1.8.2020 jälkeen. Vaihtamista pohtivien kannattaa keskustella asiasta ensin erikoisalan vastuuhenkilön kanssa.

Uuden, valtakunnallisen opinto-oppaan yleiset määräykset koskevat kaikkia erikoistuvia, mutta koejakso, koulutuksen kesto (minimi 5 vuotta), yliopistosairaalan ulkopuolisen koulutuksen minimivaatimus (ns. 1+1 sääntö) ja opinto-oikeuden pituus (10 vuotta)  sekä muut erikoisalaan liittyvät vaatimukset koskevat vain uuden asetuksen mukaan erikoistuvia.

 

Erikoisalakohtaiset opetussuunnitelmat koskevat 1.2.2020 jälkeen opinto-oikeuden saavia, mutta koulutusta kehitetään kohti osaamisperustaisuutta kaikilla erikoisaloilla.

Maininta valtakunnallisesta kuulustelusta on poistettu uudesta asetuksesta ja erikoisaloille on jätetty mahdollisuus päättää, millä tavalla erikoistuvan lääkärin osaamista mitataan ja arvioidaan. Tämä antaa erikoisaloille halutessaan mahdollisuuden miettiä muita osaamisen arvioinnin tapoja, mutta antaa myös mahdollisuuden pitäytyä edelleen valtakunnallisessa kuulustelussa. Saman erikoisalan sisällä eri yliopistoissa ei kuitenkaan voi olla erilaisia käytäntöjä. Kuulustelu pitää olla mahdollista suorittaa suomen/ruotsin kielellä.

Vanhassa erikoislääkärikoulutuksen asetuksessa on määritelty, että vähintään puolet erikoislääkärikoulutuksesta on suoritettava yliopistosairaalan ulkopuolella. Tätä on perinteisesti nimitetty 50/50-säännöksi, vaikkakaan siinä ei määritellä yliopistosairaalassa suoritettavaa osuutta lainkaan, vaan vain yliopistosairaalan ulkopuolisen koulutuksen minimi.

Uudessa asetuksessa 50/50-sääntö on korvattu 1+1-säännöllä: tk-palvelu (9 kk) poislukien muu erikoistumiskoulutus on suoritettava siten, että vähintään yksi vuosi suoritetaan yliopistosairaalassa ja vähintään yksi vuosi sen ulkopuolella. Tällainen muotoilu mahdollistaa esimerkiksi tutkimustyöstä kiinnostuneen tehdä suuremman osan erikoistumisestaan yliopistosairaalapaikkakunnalla ja toisaalta esimerkiksi elämäntilanteensa tai mielenkiintoisen työpaikan vuoksi keskussairaalapaikkakunnalle juurtuneen tehdä suuremman osan erikoistumisestaan keskussairaalapaikkakunnalla, kunhan opinto-oppaan osaamistavoitteet täyttyvät.

Koulutuksen kesto määrittyy osaamistavoitteiden saavuttamisen perusteella, kuitenkin siten, että vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on 5 vuotta mukaan lukien terveyskeskustyö.

Hyväksytyt koulutuspaikat löytyvät Koulutuspaikat -sivulta. Aluesairaalat katsotaan pääsääntöisesti yliopistosairaalan ulkopuoliseksi koulutuspaikoiksi, vaikka ne kuuluisivat hallinnollisesti yliopistosairaalaan. Koulutuksen vastuuhenkilö arvioi tilanteen koulutuksen sisällön perusteella.

Koulutusväylät

STM:n erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaoston 2017-2019 toimenpideohjelman mukaan koulutusväylä on yliopiston yhdessä palvelujärjestelmän kanssa tekemä erikoisalakohtainen suunnitelma yksittäisen erikoistuvan koulutuskokonaisuuden toteuttamisesta. Koulutusväylän perusidea on tarjota erikoistujalle jouheva erikoistumispolku ilman turhia jonotteluja. Koulutusväylän alueellista toteutusta pilotoidaan aluksi Itä-Suomen yliopistossa useilla erikoisaloilla.

Päätös opinto-oikeuden saamisesta tekee yliopisto, erikoistumisvirkaan valitsee työnantaja.

 

Osaamisperustainen koulutus

Osaamisperustaisessa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa koulutuksen tavoitteet ja sisältö, koulutuksen toteuttamistapa ja osaamisen arviointi järjestetään suunnitelmallisesti siten, että erikoistuja saavuttaa erikoislääkäriltä/erikoishammaslääkäriltä vaadittavan osaamisen. Osaamisen karttumista seurataan havainnointien avulla, ja niitä seuraavat valmentavat palautekeskustelut dokumentoidaan sähköiseen seuranta- ja palautejärjestelmä ELSAan. Opinto-oppaassa ja vuosittain päivittyvissä Osaamisen arviointi -oppaissa on tarkemmin kirjattuna kunkin erikoisalan osaamistavoitteet, EPA- ja etappien kuvaukset. 

Koulutus muuttuu nykyistä läpinäkyvämmäksi ja painopiste on osaamisen karttumisessa suhteessa erikoisalan osaamistavoitteisiin. Erikoisalan keskeiset osaamistavoitteet, sijoituspaikan osaamistavoitteet ja niiden havainnoinnin ohjeistus ovat tiedossa sekä kouluttajilla että erikoistujilla.

 

Tavoitteena on, että erikoistujan osaamisen karttumista havainnoidaan säännöllisesti, palautekeskusteluissa hän saa vahvistavaa ja ohjaavaa palautetta, koulutuksen suunnitelmat ja osaamisen karttumisen kaari dokumentoidaan sähköiseen seuranta- ja palautejärjestelmään ELSAan. Itsenäisen toiminnan osuus lisääntyy osaamisen karttuessa, eikä erikoistuja joudu liian vaativiin tilanteisiin liian varhaisessa koulutuksensa vaiheessa.

Osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus edellyttää erikoistuvan lääkärin tai hammaslääkärin käytännön osaamisen (tiedot, taidot, valmiudet) karttumisen havainnointia ja arviointia. Osaamisperustaisuuteen liittyy keskeisesti myös havaintoihin perustuvan, osaamisen edistymistä tukevan palautekeskustelun käyminen. Uudistuksen myötä lähiohjaajina toimiville erikoislääkäreille järjestetään pedagogista koulutusta ja työpajoja kaikissa erikoislääkärikoulutusta tarjoavissa yliopistoissa. Ohjeistusta ja materiaaleja löytyy tämän verkkosivuston Osaamisperustaisuus -sivulta. Kouluttajakoulutusta antavat myös muut tahot, kuten Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

Viimeksi päivitetty 30.01.2024