Yleislääketieteen erityiskoulutukseen vaaditaan:
- vähintään 9 kuukautta terveyskeskustyötä tiedekunnan hyväksymässä koulutusterveyskeskuksessa palvelusuhteessa hyvinvointialueeseen
- vähintään 6 kuukauden sairaalajakso tiedekunnan hyväksymässä koulutussairaalassa
- enintään 6 kuukautta työtä muussa yliopiston hyväksymässä yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa julkisen tai yksityisen terveydenhuollon toimipaikassa (esim. tutkimus, varusmiespalvelu tai siviilipalvelu, jossain tapauksissa ulkomailla tehtyä työtä)
- 16 tunnin teoriakoulutus (koulutuksessa perehdytään suomalaiseen terveydenhuoltoalan hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään)
- sähköisen arvioinnin suorittaminen terveyskeskuspalvelujaksosta.
- koulutus dokumentoidaan ja valmistuminen tehdään ELSA-järjestelmässä.
Koulutuksen laajuus on 2 vuotta Suomessa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneille. Mikäli lääkärin tutkinto on suoritettu muualla kuin Suomessa (tai Belgiassa) yleislääketieteen erityiskoulutuksen laajuus on 3 vuotta.
Opinto-oikeus yleislääketieteen erityiskoulutukseen myönnetään kuudeksi vuodeksi.
Kaikkien erikoisalojen erikoistumiskoulutukseen ja yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) kuuluu vähintään yhdeksän kuukauden terveyskeskusjakso. YEK:n palveluja on mahdollista hyödyntää useiden alojen erikoistumiskoulutuksessa. Molemmat koulutukset voi aloittaa samanaikaisesti.
Huomiothan, että YEK-koulutuksessa yhdeksän kuukauden terveyskeskusjakso täytyy tehdä suorassa työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään (nyk. hyvinvointialueeseen). Erikoistumiskoulutukseen kuuluvassa terveyskeskusjaksossa tämä ei ole välttämätöntä, mutta lähiohjaajan on oltava palvelussuhteessa hyvinvointialueeseen (tai kuten koulutuspaikkasopimuksessa on määritetty).
9kk terveyskeskusjakso lähetetään hyväksyttäväksi ELSA-järjestelmässä.
Tavoitteet jatko-opiskelijalle jakson jälkeen:
- osaa toimia vastaanottotilanteessa ja on oppinut ajankäytön hallintaa
- osaa laatia kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman
- ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen potilaan kohtaamisessa
- tunnistaa perusterveydenhuollolle ominaisia diagnostisia strategioita sekä keskeisiä tutkimus- ja hoitomahdollisuuksia
- tuntee keskeisten kansanterveysongelmien ehkäisy- ja hoitokeinoja
- tunnistaa oman osaamisensa rajat
- kykenee käyttämään tietolähteitä hoitopäätösten tukena
- osaa toimia tiimin jäsenenä
- kykenee ottamaan vastuun päätöksistään, tunnistaa hoitopäätösten vaikutuksia, kustannuksia ja muita seurauksia
- tunnistaa kuntoutuksen osaksi hoitoa
- tuntee sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden toimintaa ja hoidon porrastusta
- ymmärtää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyön merkityksen
Terveyskeskusjakson tarkoituksena on, että koulutusta suorittava lääkäri saa käsityksen perusterveydenhuollon merkityksestä terveydenhuollossa ja eri erikoisalojen potilaiden hoidossa. Terveyskeskusjakson aikana ohjaaja ja ohjattava käyttävät yhdessä lokikirjaa. Tarkoituksena on auttaa jatko-opiskelijaa asettamaan itselleen osaamistavoitteita terveyskeskusjaksolle ja seuraamaan niiden saavuttamista.
Kouluttautuva tekee lääkärin työtä laillistettuna ammattihenkilönä työnantajan ohjeiden ja valvonnan alaisena, mutta vastaa itse toiminnastaan. Jatko-opiskelijana hänellä on oikeus saada ohjausta työssään.
Lue lisää:
Terveyskeskuskoulutusjakso ja lokikirja
Tk-jakson ja YEK:n lokikirja (pdf, avautuu uuteen välilehteen)
Yliopistokohtaiset tiedot löydät teoriakoulutuksen sivuilta.
Koulutukseen sisältyvän vähintään 6 kuukauden sairaalajakson voi suorittaa koulutussairaaloissa, jotka on hyväksytty erikoislääkärikoulutuksen koulutuspaikoiksi. Koulutuksessa olevan lääkärin koulutusta ohjaa ja seuraa nimetty ohjaaja myös sairaalajakson ajan.
Koulutuksesta enintään 6 kuukautta voi olla työtä muussa yliopiston hyväksymässä yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa julkisen tai yksityisen terveydenhuollon toimipaikassa. 1.8.2020 jälkeen alkavia työjaksoja voidaan hyväksyä vain sellaisesta toimipaikasta, jolla on voimassa oleva koulutussopimus yliopiston kanssa. Muun työkokemuksen hyväksyminen edellyttää nimettyä ohjaajaa, ohjausta ja osallistumista toimipaikkakoulutukseen.
Muuhun työkokemukseen voidaan oppiaineen vastuuhenkilön päätöksellä hyväksyä myös muuta koulutuskokonaisuuteen sopivaa työkokemusta esim. lääketieteellinen tutkimustyö. Toimimista apulaisopettajan/kliinisen opettajan, assistentin tai päätoimisen tuntiopettajan virassa hyväksytään koulutukseen edellyttäen, että siihen sisältyy ao. alan sivuvirka yliopistollisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa tai kliinistä toimintaa työn sisällön perusteella.